Historiaa
Salon Leiriveikot on poikapartiolippukunta, jonka perustamiskokous pidettiin 2.11.1949 ja Suomen Partiopoikajärjestön jäseneksi Salon Leiriveikot hyväksyttiin vuonna 1951. Lippukunnan perustaja oli rovasti Antti Lukkarinen. Toimintaa aloitettaessa jäsenmäärä oli 24 poikaa.
Ensimmäisen toimintavuoden aikana toiminnassa oli neljä vartiota ja kaikkiaan lippukunnassa oli vuoden lopussa jo 44 jäsentä.
Lippukunnan tukijana toimi alusta saakka aktiivinen vanhempainyhdistys, joka jo vuonna 1958 teki aloitteen seurakunnalle partiotyöohjaajan valitsemisesta. Leiriveikkojen toiminta on aina ollut vahvasti Salo-Uskelan ja sittemmin Salon seurakunnan tukemaa. Sisarlippukunta Leirisiskot perustettiin 10 vuotta myöhemmin.
Lippukunnan merkki
Ensimmäisessä Perkassa, eli lippukuntamme lehdessä, vuodelta 1955 on ensimmäinen lippukunnan merkki. Sen piirsi Hannu ”Kallu” Virtomaa. Soikealla kilvellä on risti, jonka juuressa lukee ”SRK”. Vasemmalla ylhäällä on Armfeltin sukuun viittaava panssaroitu käsivarsi. Oikealla alhaalla on Hornin sukuun viittaava sarvi. Tätä merkkiä on käytetty vain Perka-lehdessä. Lippukunnan lippua varten Hannu Virtomaa suunnitteli merkin, joka nykyäänkin on käytössä. Lipun merkissä on ranskalainen lilja, jonka sakaroissa on S, L ja V. Juuressa loimuaa leirinuotio. Keskellä on risti, jonka muodostavat ristiköytöksellä sidotut puut.
Tästä merkistä Lauri Hollmén sittemmin (vuoden 1984 tienoilla) piirsi brodeerattavaksi soveltuvan huivimerkin mm. ilman kirjaimia S, L ja V. Leiriveikoissa on aina käytetty ilman reunanauhoja olevaa sinistä huivia, johon ommellaan ainoastaan huivimerkki.
Toimintaa alkuvuosina
Aluksi veikkojen partiotoiminta näyttää olleen aika lailla vartiokeskeistä, sudenpentutoiminta tuli mukaan vasta myöhemmin. Vartiot harrastivat perinteistä partiotoimintaa, retkeilivät, leireilivät, osallistuivat urheilukilpailuihin, PT-kisoihin, vaelsivat Lapissa jne. Yksi hurjimmista hankkeista oli osallistuminen polkupyörävaellukselle Sveitsiin vuonna 1953. Matkaa kertyi n 5000 km, ja reissun kesto oli kokonaisuudessaan 43 päivää.
1970-luvun loppupuolella lippukunnan toiminta oli heikoimmillaan ja pysyi hengissä lähinnä seurakunnan partiotyöhön nimeämän työntekijän varassa. 70-luvun lopulla toiminta alkoi taas vilkastua mm. partiotaitokilpailutoiminnan kautta.
80-luvulla pyörähti kunnolla käyntiin sudenpentutoiminta, kun saimme muutaman aktiivisen äidin pyörittämään sitä. 90-luvulla Leiriveikot osallistui myös piirin sudenpentutoiminnan kehittämiseen. Tänä päivänä Leiriveikkojen sudenpentutoiminta jatkuu aktiivisena.
Vuonna 1987 Salo-Uskelan seurakunta palkkasi kokopäivätoimisen partiotyöntekijän Raimo Järveläisen. Tämä varmisti toiminnan jatkuvuuden.
Leiripaikkoja
Veikoilla oli aluksi oma leiripaikka Riitusjärvellä Kiikalassa, sinne oli tapana järjestää hiihtovaellus aina hiihtoloman aikaan. Myöhemmin, kun tämä leiripaikka menetettiin, seurakunta hankki vuonna 1970 omistukseensa Merisalon Kemiön Lappdalista, jonne osittain talkoovoimin rakennettiin leirimaja ja muitakin rakennuksia. Merisalo on nykyään koko seurakunnan käytössä.
Vuonna 1991 valmistui Naarilan metsään partiokämppä, jonka hankinnassa Leirisiskojen ja Leiriveikkojen yhteisellä vanhempainyhdistyksellä oli suuri rooli.
Retkeilyreitin varrelle Helisnummelle ja Naarilan kämpän viereen rakennettiin Jukola 2006-tapahtumasta talkoovoimin hankitut Vehasen hirsilaavut.
Kolo
Nykyinen kolomme jonka jaamme Leirisiskojen kanssa sijaitsee 2023 maaliskuussa valmistuneessa Salon seurakunnan uuden seurakuntatalon kellaritiloissa. Kolosta löytyy kolme huonetta, kettiötila, varasto sekä kuivatustila.
Meripartiotoimintaa
Vuonna 1961 lippukunnanjohtajaksi tuli Jorma ”Jorkku” Toivonen, joka oli pienestä pitäen ollut lippukuntamme jäsen. Jorkku oli toinen pitkäaikaisimmista ja merkittävimmistä leiriveikkojen historian lippukunnanjohtajista. Erityisesti Jorkun toimesta lippukuntaan saatiin meripartiotoimintaa, meillä oli useampikin oma vene sekä kaljaasi Hval, joka upposikin jonkun kerran Vuohensaaren laituriin. Varat veneiden hankintaan ja ylläpitoon hankittiin pääasiassa talkootyöllä, johon osallistuminen olikin hyvin aktiivista. Purjeveneillä purjehdittiin lähisaariston lisäksi mm Tukholmaan, lisäksi pidettiin laivarippikouluja Hvalilla. Vuonna 2008 meripartiotoiminta elpyi jälleen, kun Leiriveikot hankki alkujaan Tuulenpoikien omistaman GT-gryssare- purjeveneen. Se kunnostetiin ja nimettiin Merituuleksi. Toiminnan hiivuttua Merituuli myytiin vuonna 2023.